DEAFLYMPICS
ICSD ja Deaflympicsit
Kansainvälinen kuurojen urheilukomitea
The International Committee of Sports for the Deaf
Taustaa
28.4.1924 perustettiin Pariisissa, Ranskassa The Comite International des Sports des Sourds (CISS) hallinnoimaan joka neljäs vuosi järjestettäviä Kuurojen Maailmankisoja. CISS on maailman vanhin vammaisurheilujärjestö. Kuurojen maailmankisat, joita on pidetty vuodesta 1924 lähtien, on kuurojen parissa mielletty “kuurojen olympialaisina” tai “kuurojen olympiadina”. CISS on vahvasti sitoutunut kansainväliseen olympia-asiakirjaan, siksi se on pitäytynyt käyttämästä termejä “olympialaiset” tai “olympiadi”.
Suomen Kuurojen Urheiluliitto liittyi CISS:n jäseneksi 1929. Suomi osallistui Kuurojen Maailmankisoihin ensimmäistä kertaa vuonna 1931 Saksan Nurnbergissä. Vuodesta 1985 lähtien kansainvälisen olympiakomitean lippu on liehunut CISS:in lipun rinnalla kuurojen kesä- ja talvikisoissa.
CISS on ottanut käyttöönsä tunnuslauseen Per Ludos Aequalitias (urheilun kautta tasa-arvoon) juhliakseen kuurojen urheiluhenkeä siellä, missä kuurot urheilijat kokoontuvat kulttuurisen ja kielellisen vähemmistöryhmän jäseninä kisaamaan
huippu-urheilua.
Vuonna 2001 CISS:in kongressissa Roomassa IOC:n (Kansainvälinen Olympiakomitea) ja CISS:n välisessä sopimuksessa nimi Deaflympics korvasi aikaisemmin käytetyn nimen Deaf World Games (Kuurojen Maailmankisat). Deaflympics-kisoille annettiin sama asema kuin paralympialaisille ja olympialaisille. Vuonna 2006 CISS:n kongressissa otettiin käyttöön järjestön uusi nimi, ICSD (The International Committee of Sports for the Deaf). ICSD on Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK), tunnustama järjestö.
ICSD hallinnoi kuurojen kansainvälisiä kisoja; kesä- ja talvi-Deaflympicsejä sekä MM-kisoja. ICSD:llä on 116 jäsenjärjestöä.
Deaflympics
Kesä- ja talvi-Deaflympicsit järjestetään kahden vuoden välein vuorotellen kesäisin ja talvisin.
Vuonna 2017 Turkin Samsunin kesä-Deaflympicseissa oli mukana 97 maata, jotka lähettivät kisoihin yhteensä yli 3000 urheilijaa kisaamaan 21 eri lajissa. Vuonna 2019 Italian Valtellina-Valchiavennan talvi-Deaflympicseissa oli vuorostaan
mukana reilut 500 urheilijaa 34 eri maasta ja he kisasivat kuudessa eri lajissa.
Kesälajit
- Ammunta
- Beachvolley
- Golf
- Judo
- Jalkapallo
- Karate
- Keilailu (uutuuslaji 1997)
- Koripallo
- Käsipallo
- Lentopallo
- Maantiepyöräily
- Maastopyöräily
- Sulkapallo
- Suunnistus (uutuuslaji 1997)
- Paini (vapaapaini/kreikkalais-roomalainen paini)
- Pöytätennis
- Taekwondo
- Tennis
- Uinti
- Yleisurheilu
Talvilajit
- Alppihiihto
- Curling
- Futsal (uutuuslaji 2023)
- Hiihto
- Jääkiekko
- Lumilautailu
- Shakki (uutuuslaji 2019)
Suomalaisurheilijat Deaflympicseissa
SKUL:n hallitus valitsee edustusurheilijat Deaflympics- ja eri lajien MM-kisoihin lajijaoston tekemien ehdotusten ja urheilijoiden tulosten perusteella. Voidakseen edustaa Suomen Kuurojen Urheiluliittoa ulkomailla, edustusurheilijan tulee olla SKUL:n jäsenseuran jäsen.
Voidakseen osallistua kansainvälisiin kisoihin kilpailijoilla tulee olla vähintään 55 dB:n kuulonalenema paremmassa korvassa. Kuuloteknisten apuvälineiden, kuten kuulokojeen tai sisäkorvaistuteen käyttö ei ole sallittua kilpailusuoritusten aikana.
ICSD:n kotisivut: http://www.deaflympics.com/
Medialle
Olympia-aiheisten sanojen ja tunnusten käyttö on tarkoin määriteltyä ja rajattua. ICSD on sitoutunut kansainväliseen olympia-asiakirjaan ja pitäytyy käyttämästä termejä “olympialaiset” tai “olympiadi”. Suosittelemme käyttämään termiä Deaflympics. Tarkemmin kerrottaessa kesä- ja talvikisoista voidaan kirjoittaa kesä-Deaflympicsit tai talvi-Deaflympicsit.


Ruokoselle voitto 5000 metrissä!
Kilpailupäivänä 14.4 Sara-Elise Ruokonen sai toisen kultamitalin Deaflympics-kisoissa. Sara-Elise Ruokonen voitti aikaisemmin 3000 metrin estejuoksussa ja toinen mitali tuli 5000 metrin matkalta. Lähdössä Sara-Elise Ruokonen

3000 m esteiden kultaa Suomeen!
Suomen suurin mitalitoivo Sara-Elise Ruokonen juoksi 3000 metrin esteissä kultaa Suomeen! 12.5 kilpailupäivä oli vilkasta Suomen kannalta ja päivän päätteeksi kruunasi Sara-Elise Ruokosen varma ja

Santeri Tanner karsiutui 200 m puolivälierissä, jäi eränsä viimeiseksi.
Kilpailupäivänä 12.5 Santeri Tanner osallistui vielä kerran 200 metrin puolivälieriin kahden juoksun jälkeen. Viimeisin matka oli 400 metrin aidat joka pidettiin noin puoli tuntia ennen

Santeri Tanner karsiutui 400 metrin aidoissa jatkosta, lopullinen sija 12. sija
Kilpailupäivänä 12.5 Santeri Tannerilla oli aikamoinen urakka. Hän aloitti päivän 200 metrin juoksulla ja aikavertailun kautta pääsi puolivälieriin. 400 metrin aidoissa Santeri Tanner pinkosi kolmannessa

Suomi kuudenneksi beach volleyssa, hävisi Tshekille
12.5 Suomen beach volleypari Ropponen/Ahola kohtasi Tshekin 5.-6. sijan sijoitusottelussa, Tshekki voitti Suomen parin lukemin 2 – 0 (21 – 19, 21 – 18) Ensimmäisessä

Santeri Tanner jatkoon puolivälieriin 200 metrissä!
12.5 kilpailupäivän aamupäivällä Santeri Tanner oli mukana 200 metrin juoksussa. Hän juoksi 4. alkuerässä kuudenneksi ajalla 23:57. Santeri Tanner lähti 6. radalta kaarteeseen ja tippui