Keilakuningatar on poissa
Tämän vuoden alussa kuurojen yhteisöä järkytti suruviesti: Deaflympicsin vanhin naispuolinen kultamitalisti Aira Kilpeläinen oli noussut tähdeksi taivaalle 25. tammikuuta 2024.
Aira Kilpeläinen syntyi Helsingissä jatkosodan aikaan, 22. heinäkuuta 1943. Hän oli neljästä sisaruksesta toiseksi vanhin ja ainoa kuuro. Sirkka-siskon mukaan Airan totesi kuuroksi Lastenlinnan sairaalassa itse arkkiatri Arvo Ylppö.
Äiti oli Airasta huolissaan: miten tyttö pärjäisi kuurona elämässä, jäisikö hän ikuisesti äidin helmoihin? Mutta huoli oli turha, sillä kuurous avasi Airalle ovet koko avaraan maailmaan. Hän reissasi ulkomailla enemmän kuin muut perheenjäsenet yhteensä. Aira hankki ajokortin ja autoili mielellään. Hyvä huuliltalukutaito auttoi kommunikoimaan kuulevien kanssa.
Liikunnallinen elämäntapa alkoi jo Mikkelin kuurojenkoulussa. Koulun jälkeen Aira liittyi Helsingin Heroon, jonka väreissä hän harrasti yleisurheilua ja voimistelua. Hän kilpaili menestyksekkäästi pöytätenniksessä niin kuurojen kuin kuulevienkin kanssa.
Mutta lopulta pallolajeista mieluisimmaksi valikoitui keilailu. Siihen Aira hurahti 1970-luvulla, kun hänen työpaikkansa Weilin + Göösin kirjapaino järjesti koko henkilöstölle yhteiseksi virkistysohjelmaksi hupikeilailua. Laji vei Airan mennessään kertaheitolla. Hän oli keilahallilla kuin kala vedessä ja itseoikeutettu puulaakijoukkueen jäsen, mutta tuskin kukaan osasi arvata, että keilailu nostaisi hänet vielä kuurojen urheilun eliittiin.
Taipein Deaflympics-kisoissa Aira ja hänen parinsa Satu Lintula voittivat naisten parikilpailussa kultaa maagisella päivämäärällä 9.9.2009. Palkintojenjaossa Aira räpytteli liikuttuneena kyyneliä silmistään: kultamitali kruunasi pitkän ja upean keilailu-uran, johon mahtui satakunta mitalia kuurojen ja kuulevien kisoista sekä parikilpailun Deaflympics-hopea Kööpenhaminan kisoista 1997. 66-vuotiaana Aira Kilpeläinen oli maailman paras kuuro naiskeilaaja.
Airaa jäävät kaipaamaan perhe, läheiset ystävät sekä koko laaja kuurojen yhteisö. Enää ei käsi tartu palloon, enää eivät keilat kaadu. Hyvää matkaa, mestari.
Salla Fagerström
