HISTORIA

Sata vuotta kuurojen urheilijoiden asialla

Maamme kuurojen urheilun historia alkaa 1800-luvun lopulta: silloin otsikoihin nousi ensimmäinen tunnettu kuuro urheilija, viipurilainen suutarimestari Hjalmar Lóven (1865-1940). Hän kilpaili voitokkaasti muun muassa painissa, soudussa, hiihdossa ja painonnostossa. Lovénin jälkeen maineeseen nousi uimahyppääjä Oskar Wetzell (1888–1928), joka edusti Suomea olympialaisissa Lontoossa (1908) ja Tukholmassa (1912).

Urheiluseurat liiton toiminnan perustana

Ennen liittoa syntyivät kuurojen urheiluseurat. Niistä ensimmäisiä olivat Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseura (1904), Tampereen Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseura (1907), Viipurin Virkku (1908), Tampereen naisten hiihtoseura Lumitähti (1909), Turun Kuuromykkäin Urheiluseura (1909), Kuopion Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseura (1911) ja Kymenlaakson Tähti (1919). Vuosien varrella SKUL:n jäsenseurojen määrä on ollut korkeimmillaan lähes 30. Nykyään aktiivisesti toimivia seuroja on 14.

Suomen Kuuromykkäin Urheiluliitto perustettiin Helsingissä 6.3.1920. Näin ollen SKUL on maamme vanhin vammaisurheilujärjestö. Liitto pyrki olemaan poliittisesti sitoutumaton, mutta kuulevien urheilujärjestöihin ylläpidettiin hyviä suhteita. Heti perustamisensa jälkeen SKUL ryhtyi edustamaan suomalaisia Pohjoismaiden Kuuromykkäin Urheiluliitossa (NDI). Suomalaiset olivat pelättyjä vastustajia PM-kisoissa. Vuonna 1929 SKUL liittyi myös kuurojen urheilun kansainväliseen kattojärjestöön CISS:hen (tunnetaan myös nimellä ICSD), joka organisoi kuurojen maailmankisoja. Vuonna 2000 maailmankisoja alettiin kutsua deaflympics-kisoiksi.

Monipuolista urheilumenestystä

Suomalaiset urheilijat ovat osallistuneet lähes jokaisiin maailmankisoihin vuodesta 1931 alkaen. Vain Madonna di Campiglion talvikisat vuonna 1983 jäivät väliin talousongelmien vuoksi. Suomessa on järjestetty kahdesti kuurojen maailmankisat: kesämaailmankisat Helsingissä 1961 ja talvimaailmankisat Ylläksellä 1995. Molempien kisojen järjestelyistä SKUL sai tunnustusta CISS:ltä. Suomessa on järjestetty myös lukuisia kuurojen EM- ja PM-kisoja eri lajeissa sekä jääkiekon MM-kisat 2013.

SKUL:n lajivalikoimassa on historian aikana ollut lukuisia lajeja: painia, voimistelua, yleisurheilua, kilpa-ammuntaa, suunnistusta, koripalloa, lentopalloa, jalkapalloa, salibandyä ja paljon muuta. Tänä päivänä kilpaillaan yleisurheilussa, futsalissa, jääkiekossa, lumilautailussa ja golfissa.

Uuden aikakauden alku

Kotimaisen ja kansainvälisen kilpaurheilutoiminnan ohella SKUL:n tärkeä tehtävä on ollut kuurojen kuntoliikunnasta huolehtiminen. Tätä tehtävää on toteutettu erilaisilla leireillä, kursseilla ja liikuntatapahtumilla, jotka ovat innostaneet ihmisiä liikkumaan. Kunto- ja harrastusliikunnan tiimoilta SKUL on tehnyt pitkään yhteistyötä muun muassa pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

Vuosien varrella SKUL on sopeutunut taidokkaasti yhteiskunnan muutoksiin ja trendeihin. Liittomme on nyt historiansa suurimman murroksen edessä, sillä kuurojen yhteisön muuttuessa myös liikunnan harrastajakunta monipuolistuu: palvelemme kuurojen lisäksi sisäkorvaistutteen käyttäjiä, huonokuuloisia ja kuulevia viittomakielisiä.