Savolainen päällysmies on poissa

  1. maaliskuuta jätti tämän maailman taakseen Esa Kauppinen, kuurojen järjestötoiminnan
    karismaattinen moniottelija. Hän oli vuosikymmenten ajan tuttu näky vuosikokouksissa,
    neuvottelupäivillä, kulttuuripäivillä ja urheilutapahtumissa.

Esa Kauppinen syntyi aivan talvisodan kynnyksellä 9.11.1939 Pohjois-Savossa
sonkajärveläisen maanviljelijän pojaksi. Hän kuuroutui lapsena, mistä jäi muistoksi luontainen
suomen kielen taito. Myöhemmin elämässä Kauppinen hyödynsi kielitaitoaan edistämällä
kuurojen asiaa.

Kuopion kuuromykkäinkoulun käytyään pitkä, vaalea ja vilkas nuorukainen hakeutui
sinne minne moni muukin: Turun kuurojen ammattikouluun. Siellä hän opiskeli muurariksi, mutta
muurarin töitä hän ei tehnyt päivääkään. Sen sijaan hän rakensi perustaa paljon tärkeämmille
asioille, kuurojen asioille. Esa Kauppinen ehti pitkän elämänsä aikana työskennellä lähes kaikissa
kuurojen alan järjestöissä: Kuurojen Liitossa järjestöohjaajana, Suomen Kuurojen Urheiluliitossa
toiminnanjohtajana ja Kuurojen Palvelusäätiössä palvelukeskus Runolan vapaa-ajanohjaajana.
Ensiaskelet järjestötoimintaan Esa Kauppinen otti Turussa 1950-luvulla, kun hänet
valittiin kuurojen ammattikoulun oppilaskunnan puheenjohtajaksi. Se oli alkua pitkälle ja
värikkäälle luottamustoimien listalle. Kauppinen toimi puheenjohtajana mm. Helsingin kuurojen
yhdistyksen nuortenkerhossa, Helsingin kuurojen urheiluseura Herossa sekä Oulun kuurojen
yhdistyksessä. Hän oli myös Vaasan kuurojen urheiluseura Wellaksen sihteeri. Kuurojen Liiton
hallituksessa hän toimi vuosina 1974–1979. Suomen Kuurojen Urheiluliiton puheenjohtajana
Kauppinen oli vuoden verran 1977.

Kauppinen oli dramaattinen ja vaikuttava esiintyjä, joka hurmasi yleisönsä. Hänet
nähtiin monet kerrat kulttuuripäivien lavalla, milloin runonlausujana, milloin tanhuamassa tai
näyttelemässä. Paikkansa kuurojen teatterihistoriassa hän lunasti 1970-luvulla roolillaan
legendaarisena pastori Jussilaisena Kaisu Korhosen ohjaamassa näytelmässä. Tuolloin ohjaaja
Korhonen neuvoi Kauppista olemaan roolissa vain oma itsensä. ”Millainen?” ihmetteli Kauppinen.
”Savolainen piällysmies tietysti”, tokaisi Korhonen.

Kuurojen urheilu oli Kauppiselle erityisen mieluisaa. Hänet valittiin SKUL:n
ensimmäiseksi päätoimiseksi toiminnanjohtajaksi vuonna 1975. Sitä ennen hän toimi SKUL:n
valmennuspäällikkönä. Vuonna 1977 Kauppinen piipahti puheenjohtajan pallilla, koska muita
sopivia puheenjohtajaehdokkaita ei tuolloin ollut. Tämän jälkeen hän palasi taas

toiminnanjohtajaksi aina vuoteen 1982 saakka. Tuon tehtävän ohessa hän luotsasi myös
Pohjoismaiden Kuurojen Urheiluliittoa (NDI) vuosina 1979–1982. Esa Kauppisen toimikaudella
SKUL:ssa panostettiin koululaisurheiluun ja istutettiin lentopallon siemenet kuurojen urheiluun.
Tämä työ kantoi hedelmää vuoden 1985 maailmankisoissa Los Angelesissa, kun miesten
lentopallomaajoukkue voitti kultaa.

Enää ei Esa Kauppista, savolaista päällysmiestä, nähdä siellä, missä hänet on totuttu
näkemään. Jäljellä on vain läheisten kaipaus, johon yhtyy koko Suomen viittomakielinen yhteisö.

Ja viimein, ja viimein
yö ylhä tähtisiimein
sua saattaa, nurmen nukkujaa
luo tummain kuusien.
(Yrjö Jylhä: Vaelluslaulu)

Salla Fagerström

Esa Kauppinen