Vantaalla syntynyt ja nykyään Kuopiossa asuva pikajuoksija Santeri Tanner, 28, edustaa yleisurheilussa Länsi-Uudenmaan Urheilijoita sekä kuurojen puolella Jyväskylän Jaloa. Tokion Deaflympics on Tannerin uran kolmas – aiemmin hän on kilpaillut Samsunissa 2017 ja Caxias do Sulissa 2022.
Matka urheilijaksi
Santeri Tanner innostui yleisurheilusta jo lapsena, mutta harrasti pitkään myös muita lajeja, kuten hiihtoa, jalkapalloa ja koripalloa. Muutto Lohjalle vuonna 2008 mahdollisti yleisurheilun aloittamisen, kun kenttä ja seura löytyivät läheltä uutta kotia.
Ensimmäiset kilpailut Tanner juoksi vuonna 2009 Myllypurossa, ja siitä alkoi tasainen kehitys monipuolisena urheilijana. Nuorempana hän kilpaili lähes kaikissa yleisurheilulajeissa, mutta aitajuoksu nousi lopulta hänen päälajikseen.
Vuosi 2015 oli Tannerille läpimurto: hän saavutti ensimmäisen pistesijansa nuorten SM-kisoissa ja rikkoi Kalevan kisojen tulosrajan. Seuraavana vuonna hän kilpaili kuurojen EM-kisoissa Torunissa, Kalevan kisoissa Oulussa ja U23 EM-kilpailuissa Karlsruhessa.
Vuonna 2023 Tanner rikkoi kuurojen Suomen ennätyksen 400 metrin aidoissa ja saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa Puolassa. Hän kokee kuurojen urheilun tuoneen uusia mahdollisuuksia ja vahvistaneen omaa urheilijaidentiteettiään, vaikka kuulevien urheilun puolella harjoittelu ja kilpaileminen ovat aina olleet osa hänen arkeaan.
Santeri kertoo, että kuurojen urheilun merkitys hänen omalle urheilijapolulleen on ollut valtava.
“Kuurojen urheilu toi mulle uuden mahdollisuuden tavoitella omia unelmia pääsemällä maajoukkueeseen ja kilpailemaan arvokisoihin ulkomaille, edustamaan Suomea. Sitä kautta on löytynyt intoa jatkaa urheilua tavoitteellisesti ja olen noussut myös ihan uudelle tasolle.”
Pikajuoksija kokee, että kuurojen urheiluyhteisö on antanut paitsi uusia kokemuksia ja ystäviä myös vahvistanut omaa identiteettiä.
“Ennätykset ovat menneet hienosti eteenpäin ja olen päässyt kokemaan asioita ja paikkoja, joihin en muuten olisi ehkä koskaan päässyt. Ympärille on löytynyt ihmisiä ja tahoja, jotka ovat uskoneet minuun ja tukeneet minua parempiin saavutuksiin. Olen saanut tutustua moniin upeisiin ihmisiin Suomessa ja maailmalla, oppinut kuurojen kulttuurista ja saanut viittomakielen osaksi omaa elämääni — vaikka en sitä vielä kovin hyvin hallitse.”
“Minulle on tietyllä tapaa avautunut kokonaan uusi maailma tätä kautta. Isona asiana on myös se, että oma kuulovammaisen identiteetti on vahvistunut. Enää ei tarvitse hävetä omaa vammaansa, kuten nuorempana helposti teki. Kuurojen yhteisön kautta olen saanut terveemmän suhtautumisen itseeni ja siihen, kuka olen. Siitä saa olla ylpeä.”
Santeri Tanner on kuitenkin kasvanut urheilijana eritoten kuulevien urheilun parissa.
“Kuulevien urheilun merkitys on tottakai valtava. Olen kaikki lajini aloittanut kuulevien puolella, ja kaikki valmentajani ja treenikaverini ovat olleet pääasiassa kuulevia. Harjoitteleminen ja kilpaileminen kuulevien kanssa on kehittänyt minua varmasti enemmän, koska massaa on yksinkertaisesti enemmän. Kun ympäriltä löytyy koko ajan joku, joka on vähän parempi jossain, se vie itseä ja muita eteenpäin. Keskinäinen kilpailu kehittää eniten.”
Kuulovamma tuo urheiluun kuitenkin myös omat haasteensa.
“Treeneissä on monesti ollut vaikea kuulla, mitä valmentaja sanoo – varsinkin halleissa, joissa kaikuu tai on paljon ihmisiä ja melua. Haastavaa on myös, jos ohjeita annetaan silloin, kun en näe valmentajaa, tai jos olosuhteet ovat muuten vaikeat: tuulee, sataa, käytän pipoa tai joudun ottamaan laitteen pois. Myös muiden ennakkoluulot vammaani kohtaan ovat joskus aiheuttaneet haasteita tai kiusaamista.”
Laji ja harjoittelu
Tannerin päälaji on 400 metrin aitajuoksu, ja sivulajeina hän kilpailee myös 100 ja 200 metrin matkoilla. Deaflympicsissa yleisurheilu noudattaa samoja sääntöjä kuin kuulevien arvokisoissa, mutta viestintä ja lähtökomennot ovat erilaiset. Lähtötilanteissa käytettävä valolähtöjärjestelmä äänen sijaan takaa tasapuoliset olosuhteet kaikille.
Tanner harjoittelee pääosin Kuopiossa, jossa hänen vakiopaikkojaan ovat Kuopio-halli, Vänärin stadion ja Kuntolaakso. Hän tekee suurimman osan harjoittelusta itsenäisesti etävalmennusmallilla, jossa valmentaja laatii ohjelmat ja seuraa edistymistä säännöllisesti.
Länsi-Uudenmaan Urheilijat tukee Tannerin harjoittelua ja kilpailutoimintaa, ja yhteistyö eri verkostojen kanssa on mahdollistaa urheilijana kehittymisen. Suomen Kuurojen Urheiluliitto seuraa Tannerin kilpailuita ja vuorovaikuttaa urheilijan kanssa. Kuurojen kansainvälisiin arvokilpailuihin ja maajoukkue-edustukseen pääsy perustuu arvokilpailuvalintakriteereihin.
Valmistautuminen Tokioon
Tokion Deaflympicsiin valmistautuminen on ollut pitkäjänteistä ja huolellisesti suunniteltua. Tannerin harjoitteluvuosi rakentuu jaksoittain siten, että huippukunto ajoittuu loppuvuoden kisoihin. Kilpailukauden rytmitystä on muokattu aiempaa tasapainoisemmaksi, jotta vire ja palautuminen pysyvät hallinnassa.
Tanner testaa kuntoaan säännöllisesti nopeus- ja tehotesteillä ja on hionut aitajuoksutekniikkaansa viimeisen päälle. Vaikka ulkomaanleirejä ei ole tällä kertaa ohjelmassa, kotimaan olosuhteet ovat riittävät laadukkaaseen valmistautumiseen.
Kuurojen urheilijana Tanner tunnistaa viestintään liittyviä haasteita, mutta kokee nykyaikaisten, visuaalisten ratkaisujen parantaneen kilpailujen yhdenvertaisuutta huomattavasti.
Tavoitteet ja unelmat
Tannerin päätavoite Tokion Deaflympicsissa on selkeä – mitali 400 metrin aitajuoksussa. Sen saavuttaminen edellyttää oman ennätyksen rikkomista ja onnistunutta juoksua oikeaan aikaan. Myös sivulajeissa 100 ja 200 metrillä tavoitteena ovat välierä- ja finaalipaikat.
Tokion edustus merkitsee Tannerille paljon. Se on kolmas Deaflympics-kokemus ja palkinto pitkästä, määrätietoisesta työstä. Tanner haluaa omalla esimerkillään rohkaista muita urheilijoita tavoittelemaan unelmiaan ja osoittaa, että ahkeruus, sitkeys ja usko omiin mahdollisuuksiin vievät pitkälle.
Urheilija tutuksi – faktalaatikko
Nimi: Santeri Tanner
Ikä: 28 (s. 1996)
Laji: Yleisurheilu – 400 m aidat (sivulajit 100 m ja 200 m)
Seura:
- Länsi-Uudenmaan Urheilijat
- Jyväskylän Jalo
Paras saavutus: EM-hopea 400 m aidoissa (Puola 2023), MM-pronssi 400 m aidoissa (Taiwan)
Deaflympicsit: Kolmannet (2017, 2022, 2025)
Tokion Deaflympics – kilpailupäivät:
- Ti 18.11 M 100m semifinaali ja finaali
- Pe 21.11 M 400m aj. semifinaali
- La 22.11 M 200m semifinaali ja M 400m aj. finaali
- Su 23.11 M 200M finaali
Erityisiä haasteita ja niiden ratkaisuja
Santerin mukaan suurimmat haasteet kuurona urheilijana liittyvät viestintään ja tiedonkulkuun — erityisesti tilanteissa, joissa valmentajat, tuomarit ja muut urheilijat ovat kuulevia.
”Harjoituksissa tai kilpailuissa ohjeet ja palautteet voivat mennä ohi, jos niitä ei anneta visuaalisesti tai selkeästi. Omalla kohdalla tämä ei nykyään ole iso ongelma, kun treenaan pääasiassa itsenäisesti ja käytän treeniohjelmia kännykällä.”
Kilpailutilanteissa haasteet voivat kuitenkin korostua. Ohjeet saatetaan antaa kuulutuksilla, ja aikataulumuutokset tai eräjaot voivat mennä ohi. Myös lähtökomennot saattavat olla vaikeasti kuultavissa – etenkin nykyisillä sähköaseilla, joiden ääni on huomattavasti hiljaisempi kuin aiemmin käytössä olleilla ruutiaseilla.
”Ruutiaseella olin ennen parhaita lähtijöitä, mutta nykyään reaktioaikani ovat heikompia, kun en aina kuule lähtökomentoja yhtä hyvin. Siksi kuurojen kisoissa käytettävä valolähtö tarjoaa minulle paremmat mahdollisuudet, vaikka sitä ei pääse Suomessa juuri harjoittelemaan.”
Haasteita on myös tiedonkulussa kilpailumatkoilla ja leireillä, mutta niihin Santeri on oppinut löytämään ratkaisuja avoimella viestinnällä ja yhteistyöllä.
”Kun mukana on ihmisiä, joiden kanssa on tottunut kommunikoimaan ja jotka osaavat huomioida erilaiset tarpeet, löytyy aina hyvä tapa viestiä. Monessa tilanteessa asiat saa myös kirjallisena, mikä helpottaa paljon.”
Yksi iso teema liittyy kuurojen urheilun arvostukseen yhteiskunnassa.
”Kuurojen urheilua ei oteta aina tarpeeksi tosissaan. Kun se ei ole näkyvää, on vaikeampi saada tukijoita ja yhteistyökumppaneita. Paraurheilun arvostus on noussut, ja olisi hienoa, että sama tapahtuisi kuurojen urheilullekin.”
Santeri näkee kuitenkin haasteet mahdollisuuksina.
”Nämä kokemukset ovat tehneet minusta oma-aloitteisen, suunnitelmallisen ja joustavan urheilijan. Kun ympäristö on ymmärtäväinen ja asioita suunnitellaan etukäteen, kaikki on hallittavissa.”
