Legenda on poissa

Legenda on poissa

Pentti Virtanen  (12.9.1962- 5.10.2025)

 

Kuulaana syyspäivänä, ruskan hehkuessa syvimmillään, viittomakielisten yhteisöä järkytti odottamaton suruviesti: koripallokuningas Pentti J. Virtanen oli menehtynyt 63-vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen kotonaan Paattisilla sunnuntaina 5. lokakuuta.

Virtanen oli paljasjalkainen turkulainen, kuurojen vanhempien kuuro lapsi. Hän oli kuurojen yhteisössä hyvin tunnettu ja pidetty hahmo. Laaja ystäväpiiri tervehti häntä ilolla kaikkialla, minne hänen karhumainen olemuksensa ilmestyikin. Virtasen silmänurkassa oli aina vekkulimainen pilke, eikä hän jäänyt koskaan sanattomaksi. Elämänkumppaninsa Heli Rupposen hän tapasi jo 1960-luvulla lastentarhassa. Pariskunnalle syntyi myöhemmin kaksi poikaa.

Päivätyönsä Virtanen teki ohutlevyseppänä, mutta todellisen uransa hän rakensi kuurojen urheilussa. Hän pelasi koripalloa Turun Valppaassa ja kuurojen koripallomaajoukkueessa. Pelipaidassa oli aina hänen onnennumeronsa 7. Virtanen pussitti kaikkiaan 2012 pistettä 123 ottelussa ja keräsi 15 kuurojen SM-kultaa. Virtanen valittiin neljästi SKUL:n vuoden koripalloilijaksi. Hänet tunnettiin omaperäisistä donkkaustyyleistään, joita kukaan ei voinut jäljitellä. Koripalloura huipentui Christchurchin kesämaailmankisoissa (1989) pronssimitaliin. Virtanen toimi pitkään kuurojen kansainvälisen veteraanikoripalloliiton (IODVB) hallituksessa. Hän istui myös SKUL:n hallituksessa vuoteen 2007 saakka.

Kuurojen historia oli Pentti J. Virtasen rakas harrastus. Hänen työhuoneensa hyllyt olivat tulvillaan historiallista aineistoa. Rakkaus kuurojen historiaan kulki geeneissä. ”Isäni viittoi minulle aina kuurojen historiasta, ja nyt minusta on tullut samanlainen,” Virtanen tapasi sanoa. Isän tarinat upposivat hedelmälliseen maaperään, sillä Pentti-pojalla oli uskomaton muisti. Virtanen jakoi mielellään muistitietoaan Facebookissa. Hieman ennen kuolemaansa hän aikoi julkaista tarinan Ahlbäckin sisarussarjasta, jotka eivät saaneet viittoa kotonaan.

Kuurojen urheilutilastot olivat Virtasen erikoisalaa. Hän oli maailman johtavia tilastonikkareita yli 30 vuoden kokemuksella. Ilman Virtasen panosta Suomen Kuurojen Urheiluliiton satavuotishistoriikki Voitto ja kunnia (2020) olisi jäänyt kovin laihaksi. Hän ei halunnut korostaa omaa rooliaan teoksessa, mutta nyt, kun hän ei ole enää kieltämässä, voimme todeta käsi sydämellä: Pentti J. Virtanen oli korvaamaton tietopankki. Hänen jäljiltään kuurojen yhteisöön jäi suuri tyhjä paikka, jota ei pysty täyttämään kukaan.

Kirjailija Herman Melville kirjoitti kerran: ”Elämä on pitkä kotimatka.” Pentti Jalmari Virtanen on saapunut kotiin, noussut osaksi kuurojen historiaa.

 

Muistokirjoituksen kirjoittaja on Salla Fagerstöm