TIEDOTE
Tuore vertailuanalyysi eurooppalaisista paraurheilun ja kuurojen urheilun järjestelmistä osoittaa, että useissa maissa paraurheilu on yhä tiiviimmin osa yleisiä urheilurakenteita. Samalla raportti nostaa esiin tarpeen vahvistaa yhdenvertaisuutta, rahoitusta ja osaamista myös Suomessa. Selvityksen mukaan nykyinen suomalainen järjestelmä sisältää edelleen epäselviä vastuunjakoja ja organisatorisia rajapintoja, jotka hidastavat kehitystä.
Huippu-urheilun instituutti KIHUn ja Suomen Kuurojen Urheiluliiton toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin paraurheilun ja kuurojen urheilun organisointia eri Euroopan maissa. Tarkoituksena oli tunnistaa toimintamalleja, joiden avulla Suomi voisi kehittää omaa järjestelmäänsä ja vahvistaa paraurheilun ja kuurojen urheilun valtavirtaistumista osaksi yleisiä urheilurakenteita.
Selvityksessä tarkasteltiin paraurheilun organisointia Norjassa, Hollannissa, Irlannissa ja Sveitsissä sekä kuurojen urheilun rakenteita edellä mainittujen lisäksi Ruotsissa, Virossa, Saksassa, Italiassa ja Espanjassa.
Vertailu osoitti, että Norjassa ja osittain Hollannissa paraurheilu on integroitunut vahvasti osaksi yleistä urheilujärjestelmää. Näissä maissa lajiliitot vastaavat paraurheilusta, ja urheilua johdetaan yhteisen strategian kautta. Malli on vahvistanut paraurheilun näkyvyyttä, resursseja ja yhdenvertaisuutta, mutta samalla se on nostanut esiin kysymyksiä vähemmistöryhmien äänen kuulumisesta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien urheilijoiden asemasta.
Irlannissa ja Sveitsissä paraurheilu toimii edelleen enemmän erillisissä rakenteissa, vaikka yhteistyö valtavirtaurheilun kanssa on organisoitu selkeästi. Suomessa kehitys on edennyt näiden mallien välimaastossa: lajiliittojen paraurheiluvastuut ovat kasvaneet ja valmennusta on keskitetty Olympiakomiteaan, mutta kokonaisohjaus koetaan edelleen hajanaiseksi.
Kuurojen urheilun osalta Euroopan maiden ratkaisut vaihtelevat huomattavasti. Osassa Euroopan maista kuurojen urheilu toimii edelleen itsenäisesti erillään, osa on rakentanut yhteistyötä valtavirtaurheilun kanssa ja osa sijoittanut kuurojen urheilun osaksi paralympialiikettä. Suomessa kuurojen urheilu on osoittanut halukkuutensa yhteistyölle sekä valtavirta- että paraurheilun kanssa.
Selvitys nostaa esiin kuurojen urheilun erityispiirteen: kuurojen urheilua johtavat kuurot itse, ja toiminta rakentuu vahvasti kieli- ja kulttuuri-identiteetin ympärille. Tämä on vahvistanut kuurojen urheilun autonomiaa, mutta samalla vaikeuttanut integroitumista osaksi paralympia- tai olympialiikettä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin.
Selvityksen tekijöiden mukaan kansainväliset esimerkit osoittavat, ettei yhtä oikeaa ratkaisua organisointiin ja valtavirtaistamiseen ole olemassa.
”Kansallinen urheilukulttuuri ja järjestelmän rakenteet määrittävät sen, millainen malli toimii missäkin maassa. Kansainväliset vertailut kuitenkin auttavat tunnistamaan toimivia ratkaisuja ja myös niitä riskejä, joita valtavirtaistamiseen voi liittyä. Suomessa integraatiota on jo toteutettu, mutta urheilujärjestelmän hajanaisuus ja epäselvät vastuurakenteet vaikeuttavat etenemistä”, arvioi KIHUn erikoistutkija Kaisu Mononen.
Selvitystä rahoittaneen opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan selvitys tarjoaa tärkeää tietopohjaa suomalaisen urheilujärjestelmän tulevaisuuden ratkaisuille.
”Selvitys tuo ensimmäistä kertaa yhteen eurooppalaisia vertailumalleja paraurheilun ja kuurojen urheilun organisoinnista suomalaisesta näkökulmasta. Se tarjoaa päätöksenteon tueksi tietoa siitä, millaisin rakentein yhdenvertaisuutta, osaamista ja toimivia urheilijapolkuja voidaan vahvistaa”, toteaa liikuntayksikön johtaja Tiina Kivisaari.
Selvityksen perusteella suomalaisen urheilujärjestelmän kehittäminen ei ratkea pelkällä
organisaatiomuutoksella.
”Selvityksen aikanakin urheilussammekin tapahtui muutoksia, jotka liittyivät esimerkiksi Suomen Olympiakomitean strategisiin linjauksiin, huippu-urheilun organisointiin ja toimijoiden väliseen työnjakoon. Tämä korostaa sitä, että myös paraurheilun ja kuurojen urheilun rakenteita on tarkasteltava osana laajempaa urheilujärjestelmän muutosta”, painottaa KIHUn johtava asiantuntija Jari Lämsä.
Selvityksessä ehdotetaan vaiheittaista integraatiohanketta vuosille 2026–2030. Mallissa vahvistettaisiin ensin lajiliittojen integraatiota ja samalla arvioitaisiin katto organisaatioiden yhdentymisen edellytyksiä. Nykyisten Olympiakomitean ja Paralympiakomitean välillä on eroja niin jäsenrakenteessa, tehtävissä kuin toimintafilosofiassakin, minkä vuoksi mahdollinen yhdentyminen edellyttäisi pitkäjänteistä valmistelua ja yhteisen suunnan rakentamista.
Julkaisu
Lämsä, Jari, Mononen, Kaisu, Romu Heli & Malkamäki, Jari 2026. Paraurheilun ja kuurojen
urheilun valtavirtaistaminen: vertailuanalyysi kansallisesta organisoinnista valituissa Euroopan
maissa. Huippu-urheilun instituutti KIHU & Suomen Kuurojen Urheiluliitto SKUL. KIHUn
julkaisusarja 92. ISBN 978-952-7290-37-8 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu).
Linkki julkaisuun:
https://kihu.fi/kihu-julkaisu/?julkaisu_id=5578
Lisätietoja
liikuntayksikön johtaja Tiina Kivisaari, OKM, p. 029 5330178, tiina.kivisaari@gov.fi
johtava asiantuntija Jari Lämsä, KIHU, p. 0400 815943, jari.lamsa@kihu.fi
