Urheilijaesittely: Sara-Elise Ruokonen – monipuolinen kestävyysjuoksija ja suunnistaja tähtää menestykseen Tokion Deaflympicseissä

Salosta kotoisin oleva Sara-Elise Ruokonen, 26, on monipuolinen urheilija, joka yhdistää kaksi vaativaa lajia – kestävyysjuoksun ja suunnistuksen. Hän edustaa Suomea tulevissa Tokion Deaflympicseissä 2025, joissa hän kilpailee sekä radalla että maastossa – elämänsä toisiin Deaflympics-kisoihin valmistautuen.

 

Matka urheilijaksi

Juoksu tuli osaksi Sara-Elisen elämään varhain. Hän kilpaili monipuolisesti eri yleisurheilulajeissa, mutta huomasi, että pitkät matkat ovat hänen vahvuutensa. Neljäs sija 2000 metriltä ensimmäisistä nuorten SM-kisoistaan vuonna 2013 ja seuraavan vuoden SM-pronssit varmistivat suunnan. Suunnistus puolestaan tuli mukaan 13-vuotiaana, ja kuntorasteilta alkanut harrastus johti pian kilpailumenestykseen.

Ensimmäiset SM-kilpailut olivat merkittäviä myös toisenlaisen oivalluksen kannalta: siellä Sara-Elise kuuli ensimmäistä kertaa kuurojen urheilusta, ja vuonna 2016 hän osallistui ensimmäisiin kuurojen arvokisoihinsa.

Vuosina 2019–2021 Ruokonen teki todellisen läpimurron kestävyysjuoksussa, ja vuonna 2022 hän debytoi aikuisten Deaflympicseissä, joissa hän voitti kaksi kultamitalia. Vuotta myöhemmin, 2023, tuli läpimurto myös suunnistuksessa, kun hän nappasi kaksi maailmanmestaruutta – sprintissä ja pitkällä matkalla. Sen jälkeen suunnistus on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi hänen harjoitteluaan.

 

Kuurojen urheilun yhteisö on antanut Ruokoselle paljon. Hän kertoo saaneensa ystäviä, vahvistaneensa viittomakielen taitoaan ja löytäneensä lisää merkitystä urheiluun. Samalla hän korostaa, että päivittäinen harjoittelu kuulevien urheilijoiden kanssa on ollut tärkeä osa omaa kehitystä – kilpailu, valmennus ja tukiverkosto ovat pitäneet tason korkealla.

 

Laji ja harjoittelu

Sara-Elise vastaa valmennuksestaan itse ja harjoittelee 1–2 kertaa päivässä. Harjoitusviikot vaihtelevat kilpailujen, leirien ja työn mukaan, mutta tyypillisesti niihin sisältyy 2–3 kovempaa juoksuharjoitusta ja useita peruskestävyyslenkkejä. Juoksua hän tekee 4–5 päivänä viikossa, ja palauttavat päivät koostuvat usein muista lajeista – kuten pyöräilystä, hiihdosta, uinnista tai vesijuoksusta – jotta keho pysyy tasapainossa.

Harjoitusohjelmaan kuuluu myös voimaa ja lihaskuntoa, ja täysin lepopäiviä hän pitää harvakseltaan, noin pari kertaa kuukaudessa. Nykyisin Salossa asuva Sara-Elise harjoittelee pääasiassa yksin, mutta yhteisöllisyyttä ja tukea löytyy erityisesti kuurojen maajoukkueen suunnistusryhmästä, jota hän kuvailee kannustavaksi ja innostavaksi porukaksi.

Sprinttisuunnistuksen ja juoksun yhdistäminen on hänen mukaansa luontevaa: ”Molemmissa juoksu on keskiössä, vaikka välillä onkin priorisoitava jompaa kumpaa lajia kilpailujen mukaan.”

Kuva: Urheilijan oma kotialbumi. Monilahjakkuus Ruokonen valmentaa itse itseään ja harjoittelee 1-2 kertaa päivässä.
Kuva: Kuurojen EM-suunnistuksen kilpailujärjestäjän kuva. Sara-Elise-Ruokonen keskittyneenä kilpailusuoritukseensa. Hän voitti EM-kultaa molemmilla matkoilla, kesällä 2024..

Valmistautuminen Tokion Deaflympicseihin

 

Valmistautuminen Tokioon on täydessä vauhdissa. Suunnistuksen maajoukkueen kanssa on edessä vielä leiri, ja Sara-Elise hakee sprinttirutiinia muutamilla kovavauhtisilla sprinttisuunnistustreeneillä. Japanin maastoihin hän tutustuu etukäteen vanhojen karttojen ja Google Mapsin avulla – ”kuivaharjoittelu” auttaa rakentamaan mielikuvaa kisaympäristöstä.

Harjoittelua on muokattu loppusyksyn kilpailuja varten, ja ohjelmassa on testijuoksuja ja kovia vetoharjoituksia radalla, jotta kuntohuippu osuu oikeaan aikaan. 

Haasteitakin on riittänyt erityisesti erilaisten vammojen ja tapaturmien muodossa. Sara-Elise ei voi sisäkorvaistutteen vuoksi mennä magneettikuvaukseen, mikä on tehnyt toisinaan vammojen diagnosoinnista vaikeampaa. “Se vaatii paljon kehon kuuntelua ja itsenäisiä päätöksiä”, hän toteaa. Silti hän on onnistunut palaamaan toistuvasti hyvään kuntoon ja säilyttämään positiivisen asenteen.

Tavoitteet ja unelmat

Tokion Deaflympicseihin Sara-Elise lähtee mitalit mielessään – sekä kestävyysjuoksussa että suunnistuksessa. Hän toivoo saavansa aikaan ehjiä ja onnistuneita suorituksia, ja että kisoista jäisi positiivinen fiilis.

Suunnistuksessa hän tavoittelee sprintin mestaruutta ja mitalia Juuso Toivosen kanssa parisprinttiviestissä – mikä on hänen mukaansa realistinen tavoite. Yleisurheilussa Sara-Elise lähtee tavoittelemaan jälleen mitalia ja ajallisesti vahvoja tuloksia.

“On hienoa päästä edustamaan Suomea Deaflympicseissä. Kisat tuovat tärkeää näkyvyyttä ja arvostusta kuurojen urheilulle”, Sara-Elise korostaa.

Hänen viestinsä nuorille on yksinkertainen mutta vahva:
”Jos jokin laji kiinnostaa, kannattaa vain mennä rohkeasti kokeilemaan ja kysyä vinkkejä!”

Kuva: Heli Romu, Kuurojen MM-suunnistus Ruotsissa kesällä 2023. Sara-Elise Ruokonen voitti ensimmäiset suunnistuksen arvokilpailumitalinsa tuolla kisoissa.

Urheilija tutuksi – faktalaatikko

Nimi: Sara-Elise Ruokonen
Ikä: 26
Laji: kestävyysjuoksu, suunnistus
Seurat:

  • Turun Kuurojen Urheiluseura Valpas ry
  • Jyväskylän Kenttäurheilijat (yleisurheilu/kestävyysjuoksu)
  • Angelniemen Ankkuri (suunnistus)

Paras saavutus:

  • Deaflympics 2022: 2x kultaa (5000 m, 3000 m esteet) ja kuurojen ME 3000 m esteissä
  • Kuurojen MM-kisat 2023: 2x kultaa (sprintti ja pitkä matka suunnistuksessa)

Deaflympics-kokemus:

  • Toiset kisat (ensimmäiset Caxias do Sul 2022)

Tokion Deaflympics – kilpailupäivät: 

Suunnistus

  • La 15.11 sprinttikilpailu henkilökohtainen
  • Su 16.11 supersprintti, sekaviesti 1 nainen + 1 mies

Yleisurheilu

  • Ti 18.11     N 1500m semifinaali ja N 10 000m finaali
  • Ke 19.11    N 1500m finaali
  • Ma 24.11  N 1500m finaali
Kuva: Kalevan kisojen kilpailujärjestäjän kuva. Sara-Elise hakee kovaa vastusta Suomessa moninlaisista kilpailuista.
Kuva: Urheilijan oma kotialbumi. Ruokonen on aloittanut liikunnallisen elämän jo varhain nuorena, mikä on tehnyt hänestä todella monitaitoisen.
Kuva: Urheilijan oma kotialbumi. Sara-Elise Ruokonen on treerannut hiihtoakin nuoresta asti.
Kuva: Urheilijan oma kotialbumi. Monipuoliset lajit ovat olleet tärkeä osa kasvattamaan lahjakkuutta.